VARAAJA - TAMPERE & PIRKANMAA

Nuku yösi rauhassa - tilaa putkimies.

LÄMMINVESIVARAAJAN VALINTA
Mikä lämminvesivaraaja valita?

Boilereiden elinkaari ei tekninen käyttöikä on suurin piirtein 20 vuotta.

Elinikä riippuu porakaivon tai kunnallistekniikan veden laadusta, varaajan huoltotoimien aktiivisuudesta ja käyttöintensiteetistä.

Ruostumisen estämiseksi lämminvesivaraajien säiliön sisällä on rosteri- eli ruostumaton teräs, kuparivuoraus tai keraaminen emalipinta.

Yleensä sähkövastukset ovat suorassa vesikosketuksessa, mutta joissakin malleissa vastukset ovat metallikuoren sisällä (nk. kilpivastus).
 

PORAKAIVO VAI KUNNALLISTEKNIIKKA?
Oma porakaivo vai kunnallinen vesijohtovesi?

Porakaivovedelle tai poikkeuksellisen suolapitoiselle (CaCl₂, kalsiumkloridi) kunnallistekniikka-alueelle suosittelen emalilla vuorattua varaajaa, jossa lisäksi sähkövastukset eivät sijaitse aivan alapinnalla. Näistä varotoimenpiteistä huolimatta kuitenkin kaikki luonnonvedet (kaivo, pintavesi, lähdevesi) lyhentävät varaajan käyttöikää ja lisäksi jumiuttavat varaajan sekoitus- ja varoventtiilisarjan kiinni aikain saatossa. Toisaalta jalometallinen kuparikin liukenee vähitellen pistekorroosion vuoksi, jos veden happamuus on < pH 6.5. Tämän pH-alueen tuntomerkki on hanojen suuttimiin ja liittimiin sakkautuva vihreähkö väri. Tästä nk. kovasta vedestä puhutaan, jos suolan kokonaispitoisuus ylittää 2 mM eli kaksi millimoolia litrassa.

Jos pohjaveden tai vedenpuhdistamon kautta kulkeneen veden vedenlaatu on kiinteistössä korkea, sopii sille sekä emalinen, rosterinen että kuparisuojaus. Tällaisissa tapauksissa suosittelen rosterivaraajaa. Tämän jälkeen huomioon pitää ottaa varaajan asennettavuus (sähkö- ja putkiliitännät), kapasiteetti (tilavuus ja sähköteho), leveys ja korkeus, ulkonäkö ja takuuaika, hinnan ohella. Pintavettä käytettäessä on turvallisinta teettää vesianalyysi VTT:llä tms. paitsi veden kovuuden, myös raadonin mittaamiseksi.

MINKÄ KOKOINEN VARAAJA?
Mikä tilavuus?
Nyrkkisääntönä voi sanoa, että boileri luovuttaa suurin piirtein tuplasti oman vesitilavuutensa verran 40-asteista kraanavettä. Täydellä teholla taas sekoittimesta virtaa vettä noin 12 litraa/min (normaali vedenpaine noin 4 bar eli 4 ilmakehää eli 40-metrinen vesipatsas).

Oikean säiliökoon valintaan vaikuttaa varsinkin perheenjäsenten lukumäärä. Tämän lisäksi yösähkö on noin 20% halvempaa kuin suorasähkö. Jos kiinteistössä ei ole lämpimän veden kiertoa ja kiertovesipumppua (lämpimän veden tulo kestää reilusti kauemmin kuin rakennusmääräyksen edellyttämät 10 sekuntia),

voidaan joutua käyttämään isomman varaajan ohella myös pienikokoista boileria niin sanottuna puskurisäiliönä.

Kahden aikuisen vedenkulutus vaatii 200 litran varaajan, kun taas nelihenkinen perhe vaatii jo 300-litraisen varaajan - etenkin jos lapset ovat jo tulossa murrosikään. Toisaalta amme, poreamme, kahluuallas, vesitakka tms. kuluttaa suuria määriä lämmintä vettä.

MIKÄ MERKKI?

Nyrkkisääntönä voi sanoa, että ruotsalainen maalämmön markkinajohtaja Nibe on ostanut liki kaikki kilpailevat, pohjoismaiset boileritehtaat. Tämä koskee myös Suomessa edelleen valmistettavaa Jäspi-merkkiä ja tanskalaista Metroa, jotka ovat Niben ohella suosituimmat merkit. Nämä pysty-moduulivaraajat ovat rakennepaineeltaan 10 baaria (1,0 MPa ei megapascalia; vastaa 100 metrin vesipylvästä eli kymmentä ilmakehän painetta).

Muotoilu ja suunnittelu auttaa lämminvesivaraajan sijoittamisessa jopa osaksi sisustusta. Jäspi ja Nibe ovat pelkistettyjä ja huomaamattomia, kun taas Metrossa on panostettu ulkonäköön. OSO taas miellyttää pyöreän ulkomuotonsa vuoksi toisia perheitä ja sopii matalan kokonsa puolesta esimerkiksi rappujen alakomeroon, jos lattiakaivo ja viemäröinti sinne on järjestettävissä.

Metro- ja Nibe-varaajilla on kahden vuoden takuu, Haato taas antaa 5 vuoden takuun.
 

SAUNAVARAAJA VERSUS PYSTYVARAAJA
Nyrkkisääntö on, että 300 litran vakiokoossa saunavaraaja maksaa 300 euroa pystyvaraajaa enemmän ja sen asennus sata euroa enemmän. Vaakamallista varaaja kutsutaan myös saunavaraajaksi, koska se asennetaan tyypillisesti lauteiden alle. Sekä vaaka- että seinämalleissa on kuitenkin teline asennusta varten ja ne voi asentaa muihinkin lattiakaivollisiin tiloihin. Saunan minimileveys on 180 cm, mutta 182 cm olisi suotavaa, jotta venttiileihin pääsee kunnolla käsiksi.

Moduuli- alias jääkaappimalleissa leveys on 60cm tai 1-3 cm tämän alle. Asennusta tilattaessa varaajalle varattu paikka on kuitenkin mitattava ja mielellään raivattava myös kuljetusreitin varrelta pois esteet kuten tielle tulevat saranat. Ulkopelti moduulivaraajissa on maalattua teräslevyä, kun taas takaosa on sinkkigalvanoitua teräslevyä. Ruostumaton ja laipallinen sähköinen vastus on mahdollista irrottaa vesisäiliön tarkastusta tai puhdistusta varten.
 

HUOLTO

Varaaja on periaatteessa huoltovapaa, mutta parin vuoden välein emalisesta varaajasta olisi suotavaa huoltaa suoja-elektrodi (anodi, josta virta kulkee katodin suuntaan). Lisäksi emalivaraajilla on taipumus tukkia kiinteistön hanojen ja suihkujen poresuuttimet emalin lohkeillessa, joskin poresuuttimien puhdistus on yksinkertainen ja riskitön kodinhuoltotoimi.

 

Kaikissa varaajamalleissa on mukana sekä asennus- että käyttöohje. Poikkeuksena pitää mainita, että OSO-merkissä ohjeet eivät kuitenkaan ole suomen kielellä. OSO-merkin sähköliitännät ovat lisäksi suunniteltu norjalaiseen kaksivaihevirtaan, siten että 3 kW tehoa käytettäessä nollavaihetta tulee käyttää toisena vaiheista. Sähkövastukset on kiinnitetty laippaliitäntänä, jonka voi irrottaa pulteistaan varaajan ollessa tyhjänä ja sähköjen ollessa sähkökaapista pois kytkettyinä.

 

HUKKALÄMMÖN ESTO JA ERISTYS
Boilerit on eristetty yleensä poyuretaanilla tai styroxilla; joka tapauksessa freonittomalla, muotoonvaletulla lämpöeristeellä. Lämpöä vuotaa 3000W varaajasta tällöin korkeintaan 100W verran ja tämäkin varaajan alta eristämättömän lämminvesiputken kautta. Uretaani on parempi eriste kuin styroxi. Lisäksi vesiputkista voi eristää kylmävesiputken, koska tämän pinnalle kerääntyy muuten tiivistymälä kondenssivettä etenkin kesäaikaan.

 

Lämpövuoto on nykyvaraajilla melko  merkityksetön rahassa mitattuna. Pienemmässä varaajassa voi vesi olla vähän viileämpää ja silti suihkuvesi riittää ==> lämpövuoto pienenee, kun lämpötilaero vaipan läpi on pienempi. Käytännössä siis yksi ja sama minkä koon valitsee, mutta isossa on aina pelivaraa jos tulee saunavieraita tms. Pystymallit ovat edullisempia, jos ajattelee veden kerrostumista varaajan sisällä.

Varaaja voi hyvin olla kylmässä kellarissa (kunhan lämpötila pysyy plussalla). Nykyajan varaajissa on hyvät lämpöeristeet, mutta silti ne hiukan vuotavat lämpöä, joten kellarisi lämpötila voi hieman nousta tuosta viidestä asteesta. Varaajien lämpövuodot on luokkaa 100 wattia, eli pienemmät kuin pienin myytävä yksirivinen patteri.

MITEN NOPEASTI VESI LÄMPENEE?
Varaajasta kertalämmityksellä saatava lämpimän käyttöveden tilavuus on sekä varaajan sähkövastusten tehon että varaajan koon muuttuja. Varaajien koko vaihtelee 5 litrasta 500 litraan. Halvimmillaan varaajat ovat 300 litran tilavuudessa, jossa tehtaiden valmistuserät ovat suurimmat.

Kolmen kW ja 300 litran varaaja lämpenee +8C asteesta +80C asteeseen 4-8 tunnissa, mallista riippuen.
 

VEDEN KULUTUS - ESIMERKKEJÄ
Suihku, 4 minuuttia: 40 L
Kylpy (kylpyamme): 150 L
Käyttöveden (40 °C) kokonaistarve per vrk:
2 aikuista + 1 lapsi: 500 L
Suurperhe: 1000 L

 

Nyrkkisääntönä voidaan pitää seuraavaa: Säiliön koko x 2, vastaa säiliön käyttöveden (40 °C) tuottoa. Niinpä 60 L varaaja antaa noin 120 L +40 °C vettä. Varaajan valintaan vaikuttaa tietenkin myös käyttäjien määrä sekä veden käyttötarpeen määrä. Esim. päivittäiseen pesuun ja tiskiin tarvitaan 5-30 L lämmintä vettä, suihkuun mökillä 2-5 henkilöltä (10-20 min suihkuaikaa) 50-120 L ja 5-10 henkilöä (1/2-1h yhtämittaista suihkua) 150-300 L. Varaajan normivirtaama on 12 L/min.

Vastusteholla on vaikutusta, sillä mitä suurempi teho vastuksessa on, sitä nopeammin vesi lämpiää: esim. 1 kW lämmittää 25 L/h, ja 2 kW 50 L/h jne.

Veden käytön suuret vaihtelut (arkisin muutama käyttäjä, viikonloppuisin monta) pystyy huomioimaan vastusten avulla. Suurissa varaajissa maksetaan arkisin turhaan veden lämmityksestä eikä lämmön alentaminen ole järkevää bakteerikannan vuoksi. Liian pienessä varaajassa vesi ei riitä viikonloppuna vieraille. Tällöin voi varata varaajan, jossa on kaksi vastusta: toinen on sijoitettu varaajan yläosaan ja toinen alaosaan. Arkena varaaja lämmittää vain 1/3 säiliön tilavuudesta eli vain säiliön yläosan. Tarpeen tullen säädetään säiliö lämmittämään alavastuksella jolloin koko varaaja lämpiää. Käyttämällä aurinkolämpöä, kierukkavaraaja tuottaa kaiken tarvitseman käyttöveden touko-elokuun aikana (koot 200-300 L).

Koska varaajan säiliön sisään muodostuu lämpökerrostuma, olisi tärkeää että varaaja olisi mahdollisimman kapea ja korkea: Vaikka 60 L pystyvaraaja tuottaa 120 L /+40 °C),

niin sama varaaja vaaka-asennuksessa tuottaa vain noin 70 litraa.

Tuloveden lämpötila vaikuttaa myös tuottoon. Mikäli mahdollista, kesämökillä kannattaa käyttää vettä suoraan järvestä. Useimmat varaajat kestävät hyvin suomalaisen perushappaman veden.

VEDEN SÄÄSTÖ
Pisimmän käyttöiän varaajalle takaa kuuman veden maksimilämpötilan pitäminen noin +78C lämpötilassa. Tällöin korroosio on pienintä ainakin yleisen kuulopuheen mukaan. Lähes kaikki 300 litran vetoiset moduuivaraajat on varustettu säädettävällä sekoitusventtiilillä, joka sekoittaa kuuman ja kylmän veden valittuun lämpötilaan. Muutamassa poikkeuksessa venttiilisarjat eivät kuulu "tehtaanpakettiin", vaan tilataan erikseen ja nostavat hintaa noin 70 euroa. Sekoitusventtiili ehkäisee lämpimän veden liikakulutuksen ja estää lisäksi perheen pienimpiä polttamassa itseään yli +65°C lämpöisessä kraanavedessä. Vanhoissa varaajissa vettä kuitenkin saatetaan johtaa suoraan sekoittimille +80 °C -asteisena ja nämä putkitukset vaativat muutostyön.

VENTTIILIT, VEDENPAINE JA PAINEENALENNUSVENTTIILI
Kuten sanottua, varaajissa yleensä hintaan laskettuna myös sekoitus-, sulku-, takaisku-, varo- ja tyhjennysventtiilit. Mikäli kiinteistön käyttöveden paine on yli 6 baaria, voi varaajan edelle myös asentaa erikseen paineenalennusventtiilin eli paineentasausventtiilin. Varaajan alusta on suunniteltu siten, että putkivedot jäävät pääsääntöisesti piiloon helposti irrotettavan ala-etulevyn taaksen.

 

Putket voidaan tuoda sekä lattian läpi että katosta. Ei ole suositeltavaa vetää esimerkiksi vesipostin/puutarhaletkun putkitusta

tai raskasta jakotukkia lämminvesivaraajan alatilasta huoltotoimien jouhevuuden varmistamiseksi.

Termostaatti on säädettävissä 80 °C:een saakka ja se on tyypillisesti suljettunakin säädetty 45 °C:een. 300 litran mallissa on 3/8” -tuumainen tyhjennysyhde, joka helpottaa varaajan
tyhjentämistä esim. mökkikäytössä talveksi. Tyhjennys tapahtuu varoventtiilin ollessa ”tyhjennys”-asennossa ja ryhmässä oleva ilmaruuvi avattuna.

Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, sanotaan. Sen vuoksi LVI-asennuksissa on tärkeää valita itse putkiston heikko lenkki siten, että siitä on johdettu valumaputki suoraan viemäröintiin, mieluiten lattiakaivoon. Varoventtiilin valuminen johtuu lämpenevän veden laajenemisesta. Tällöin varoventtiili toimii juuri niin kuin pitääkin eli päästää ylimääräisen paineen = veden pois. Remonttikohteissa käyttövesiverkoston uusimisen yhteydessä vaihdetaan usein putkia ja venttiileitä. Tällöin uusitaan myös verkoston yksisuuntaventtiili, jonka kautta paineen nousu on tyypillisesti ennen päässyt pakenemaan verkoston muihin osiin. Siten varoventtiili saattaa valua saneerauskohteissa enemmän kuin ennen. Veden laajentumiskerron +10->+80 on noin 1,029, jolloin 300 litran kylmästä vedestä valuu ulos noin 8 litraa 6 tunnin kuumennuksen aikana, varoventtiilin kautta. Hukkaputki ei saisi kulkea ylöspäin, eikä se saisi olla umpitiivis viemäriin saakka, jottei se menisi tukkoon. Varoventtiilistä tulisi päästää mekaanisesti vettä ulos neljännesvuosittain, jotta sen kumikalvo puhdistuisi roskista.
 

SÄHKÖLIITÄNNÄT
Varaajat jotka on varustettu pistokkeella ovat tarkoitetut liitettäväksi 230 voltin maadoitettuun pistorasiaan. Sen sijaan 400 voltin jännitteen kohdalla suositellaan käytettäväksi tukevasti kiinnitettyä jakorasiaa. Vakioteho 300-itran varaajissa on 3 kW, mutta joitakin malleja on saatavana myös 6 kW:n teholla sekä 300 L että 500 L kokoisina.

 

VEDENLÄMMITTIMEN POIS KYTKENTÄ
Jos jäätymisvaaraa ei ole, ei vedenlämmitintä tarvitse kytkeä pois päältä. Vedenlämmittimestä menetettävä "hukkalämpö" pienentää samalla talon muuta lämmitystarvetta, eikä siksi välttämättä lisää lämmityskustannuksia. 300 litran uudelleen lämmittäminen +75 asteeseen maksaa noin 2,5€ (10 snt/kWh). Jos kuitenkin jäätymisvaara on olemassa, kannattaa vedenlämmitin tyhjentää varoventtiilin ylivuotoputken kautta. Tyhjennyksen voi suorittaa myös nopeammin, varsinaisen tyhjennysyhteen kautta puutarhapumpulla tai ilman pumppua.
 

VIKOJEN TARKISTUS
Jos vesi ei lämpene, Tarkista, ettei kyseessä ole ollut sähkökatkos eikä pää/ryhmäsulakkeiden rikkoutuminen. Tarkista, että pistokeliitäntäisissä malleissa pistoke on kytkettynä maadoitettuun pistorasiaan. Tarkista myös se, että varaajassa ja sähkötaulussa oleva pääkytkin on kytkettynä. Tarkista, ettei vedenlämmittimen lämpötilanrajoitin (laitteen oma pikasulake) ole lauennut.
 

MIKSI LÄMMIN VESI EI RIITÄ?
Vedenlämmittimen sisällön lämpötilan määrittäminen riippuu paljolti käyttötottumuksista ja siitä, käytetäänkö yösähköä vai jatkuvaa sähkölämmitystä. Legionella-bakteerien syntymisen estämiseksi suositellaan alimmaksi lämpötilaksi vähintään 55 °C. Käytettäessä jatkuvaa sähkölämmitystä, on energiataloudellisinta säätää lämpötila mahdollisimman alas, vähintään 60 °C. Yösähköä käytettäessä kannattaa säätää vedenlämmitin korkeampaan lämpötilaan, esim. 70 °C, jotta lämmintä vettä riittää koko päivän kulutustarpeisiin. Kulutuksen ollessa runsasta, valitaan 80 - 85 °C. Yösähkökäytössä olevan vedenlämmittimen lämmin vesi saattaa loppua illalla kulutuksen ollessa hyvin runsasta. Kulutuspiikin voi helposti tasoittaa ennakoimalla tilanne ja kytkemällä päiväkäyttökytkin sähkökeskuksesta päälle tilapäisesti 2-3 tuntia aikaisemmin. Kulutushuipun jälkeen kytketään taas yökytkin päälle. Jos vedenlämmittimen lämpimän veden tuottokyky on laskenut dramaattisesti, syynä on mahdollisesti rikkoutunut vastus tai termostaatti, jolloin paikalle tulee kutsua putkimies tai ottaa yhteyttä valmistajaan takuuaikana. Syynä sille, ettei lämmin vesi kierrä, voi olla niinikään kierukan tai sekoitusventtiilin epäpuhtaus, kattilan alhainen lämpötila tai kulutuksen äkillinen kasvu.

SULAKKEIDEN PALAMINEN
Toistuvan sulakkeiden palamisen syynä on usein rikkoutunut vastus tai termostaatti. Tämä vaatii paikalle sähkö- tai putkiasentajan.

ASENNUSPAIKKA
Varaajan oikean sijoituspaikan valinta on hankalaa. Varaaja tulisi lähtökohtaisesti aina sijoittaa lattiakaivolliseen tilaan. Kesämökeillä joissa ollaan vain kesäaikaan, voidaan varaaja asentaa vaikka verannalle sateelta suojaan. Pesutila on siltikin aina paras valinta. Mikäli varaaja asennetaan kuivaan tilaan kuten kaappiin, on suositus, että sen alle tehdään allas.

Paisuntavesi tulee aina ohjata lattiakaivoon.
 

TÄYTTÖ JA TYHJENNYS
Varsinkin kesähuviloissa varaajan täyttö sekä tyhjennys ovat tärkeitä. Täyttö ei yleensä ole ongelma. Riittää, kun pidetään lämpimän puolen hana auki täytön aikana, jotta säiiön tilavuus ilmaa voi poistua. Varaajat, joissa venttiiliryhmä on sijoitettu alapuolelle, eivät ole kovinkaan helppoja tyhjentää, koska niihin on vaikeaa saada ryhmän kautta korvausilmaa.

HINTAPOLITIIKKA
Tarjoan varaajat urakkahintoina, joihin kuuluu vanhan varaajan tyhjennys, purkaminen ja poiskuljetus; uuden varaajan kuljetus ja asennus, sekä käyttöopastus. Tärkeä on tiedostaa, että urakkahinta kattaa putkityöt ja sähkötyöt varaajan välittömässä läheisyydessä, eivät suuremmat LVIS-muutostyöt, kuten vesiputkien tuominen ja vieminen toiseen huoneeseen tai uusia linjoja pitkin samassa huoneessa tai yksivaihevirran muuttaminen kolmivaihevirraksi tai uuden sähkösyötön tuominen. Itse teen putkitukset puristusosilla ja puserrusosilla (kierre + tiivistyshelmi).

Tulitöinä juottamalla teen putkitukset vain erikoistoiveesta, koska varaajan lähellä on usein paloaltista materiaalia.

 

ENERGIAVARAAJA - Energiavaraaja lämmittää sekä lämmityspiirin että käyttöveden - kts. toinen artikkeli.
KESKUSÄMMITYSKATTILA - Kts. toinen artikkeli.